Tervetuloa!

Klikkasit juuri itsesi kirjoittaja, kirjastonhoitaja Mervi Heikkilän blogiin, jossa kerrotaan elämästä eri rotuisten lampaiden ja maatiaiskanojen kanssa sekä vaihtelevasti muistakin tärkeitä asioista, kuten huovutuksesta ja lankojen kasvivärjäyksestä.



lauantai 8. joulukuuta 2012

Kohti sydäntalvea

Lunta satelee hitaasti, mutta vähä vähältä kinokset Tuulilaaksossa kasvavat. Päivä on lyhyt, välillä paukkuu pakkanen, välillä sen ote hellittää.
Sydäntalvea kohti kuljettaessa lampolan elämä rauhoittuu. Uuhissa ihastuksen huokauksia aiheuttanut Irwin-pässi on viety takaisin kotiinsa.
 

Vaikka Irwin olikin mitä komein ilmestys, alkoivat arvon rouvat jo kyllästyä sen poikamaisiin temppuihin. Tässä kuvassa Irwinille on laitettu kotimatkaa varten riimu päähän. Kuten kuvasta näkyy, shetlanninponille tarkoitettu riimu on pässille väljä.


Muutenkin riimu oli Irwinin mielestä ikävä kapistus ja villisti pukkihypellen se yritti eroon moisesta ylimääräisestä härpäkkeestä päässään. Harmi, ettei kamera pysynyt mustan salaman liikkeissä mukana.

Kun Irwin nyt on turvallisesti kotonaan, pientä päänvaivaa Tuulilaaksossa aiheuttavat kaksi valkoista mammaa, Alma ja Tereza. Tereza on rygja ja Alma on ehta suomenlammas, mutta keritsemättä ovat molemmat.
"Kun se pakkanen tuli niin äkkiä" selittelee emäntä.

Ei auta, kun seuraava lämmin jakso koittaa, on otettava keritsin kauniiseen käteen. Onneksi heppatytön kätköissä on pieni shettiksen loimi, se saa lämmittää muhkeiden mammojen kylkiä, jos pakkanen pääsee vielä yllättämään.


Tuulilaakson omat pojat, Late ja Einari, eivät pakkasista piittaa. Niiden pihatosta on vapaa kulku tarhaan ja mieluusti ne lorvivat pihalla.
"Olisko herkkuja?" ne toiveikkaina kyselevät ohikulkijoilta.


Ja kukapa voisikaan vastustaa hurmuri-Latea?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti