Tervetuloa!

Klikkasit juuri itsesi kirjoittaja, kirjastonhoitaja Mervi Heikkilän blogiin, jossa kerrotaan elämästä eri rotuisten lampaiden ja maatiaiskanojen kanssa sekä vaihtelevasti muistakin tärkeitä asioista, kuten huovutuksesta ja lankojen kasvivärjäyksestä.



sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Pimeyttä ja valoa

Muutaman päivän päästä on talvipäivänseisaus, vuoden lyhin päivä pohjoisella pallonpuoliskolla. Silloin aurinko on suoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella, eikä napapiirin pohjoispuolella aurinko nouse lainkaan.
Kylmenevään, pimenevään vuodenaikaan tarvitaan juhlia ja valoa. Jo ennen kristillistä joulua keskitalvella vietettiin ympäri maailman erilaisia vuotuisjuhlia, esimerkiksi germaanien yulea ja roomalaisten saturnalia-juhlaa.



Pimeys jää onneksi taka-alalle ajatuksissa Tuulilaaksossakin, sillä Kanakko polttaa kynttilöitä, puuhastelee keittiössä ja huovuttaa kylpyhuoneessa. Eläimiä ei kuitenkaan voi unohtaa, vaikka jouluvalmistelut ovat mukavia. Näin viikonloppuisin kanalassa, lampolassa ja kalkkunalassa hommailussa on parasta kiireettömyys. Ohjelmaan kuuluvat erityisherkut, rapsuttelut ja tavallista huolellisempi kuivittaminen.

Tänä vuonna Kanakon työpaikalla, kirjastossa, on lasten- ja nuortenosastolla hauska joulukalenteri. Kirjahyllyjen yläpuolella on kaappeja, joiden oviin rakentuu päivä päivältä joulukalenteri. Hauskan idean myötä kirjastolaisten kädentaidot ja luovuus pääsevät oikeuksiinsa ja toinen toistaan kauniimpia luukkuja on valmistunut asiakkaiden ja henkilökunnankin iloksi.

Myös Kanakko rustasi yhden luukun, luukun numero neljätoista. Se ei todellakaan taida olla mikään askartelutaidon helmi, mutta sitä varten kirjoitettiin ihan oma jouluruno:

Heimo-hiiren joululaulu


On kellari pullollaan hyviä jyviä,
havunneulanen kannettu tupaan.
Ja 
jos pakastaa, pyryttää,
viimanen vihmoilee,
silloin murusein sulle mä lupaan:
"Saat punaisen myssyn ihanaan päähän 
ja villaiset tossut ikävään säähän!" 


Mervi Heikkilä

Kaikki jouluvalmistelut eivät toki ole yhtä mukavia ja ihania. Kanakolla on nimittäin vaikea siivousallergia. Siitä huolimatta lienee ihan pakko enimmät pölyt pyyhkiä. Perinteisesti se tapahtuu Tuulilaaksossa aatonaattona, joskus vasta aattona. Siihen on onneksi vielä aikaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti